14AUAA01B

14AUAA01B

perjantai 21. marraskuuta 2014

Kardaaniakselin purkaaminen ja kasaaminen

Purettiin koulussa kardaaniakseli.
Ensimmäisenä ristikkonivelen päistä otettiin sokat irti.
Sitten kun sokat on irti niin voi irroittaa ristikkonivelen, irroitus tapahtuu siten että kardaaniakseli pistetään ruuvipenkkiin ristikkonivelen kohdalta, tarvitaan myös yksi pitkä ja yksi lyhyt hylsy kardaanin ristikon molemmille puolille.
Sitten kiristetään ruuvipenkki niin kireelle että ristikon laakeri menee pidemmän hylsyn sisään, tämä sama juttu tehdään muille laakereille mitä kardaanissa on.
Kun laakerit on painettu irti niin laakeriristikko irtoaa akselista, sama toimenpide tehdään myös kardaanin toiseen päähän.

Kardaaniakseli.
Laakerin sokka mikä irroitetaan.
Kardaanin ristikkonivel ruuvipenkissä, kun ruuvipenkkiä kiristetään vasemman puolinen laakeri menee vasemman hylsyn sisään.
Nyt laakerit ovat irti ja ristikon pitäisi lähteä pois.
Ristinivel ja laakerit.
Kardaaniakseli purettuna.
Laakerit kiristetään takaisin ristikkoon.
Kardaaniakselin oikea pää, purkaaminen ja kasaaminen tehdään samallailla kun vasemmassa päässä.

torstai 20. marraskuuta 2014

Vetoakselin purkaaminen ja kasaaminen


Koulussa annettiin tehtäväksi purkaa ja kasata vetoakseli.
Ensimmäisenä katkaistiin sokat vetoakselin kumiosien ympäriltä että kumiosat lähtevät irti.
Kun kumiosat oli irti niin irroitettiin sisäpään laakeriristikosta sokka ja vedettiin laakeriristkko pois.
Kun laakeriristikko, sokat ja kumit ovat irti niin kaikki muut osat saa irrottaa.
Pyyhkäistiin isoimmat vaseliini kököt paperilla kaikista vetarin osista ja pistettiin osat teollisuuspesukoneeseen.
Kun osat tulivat pesukoneesta niin suihkutettiin osiin puhdistusspraytä ja pyyhittiin osat vielä kerran paperilla.
Lopuksi pistettiin vetoakseli kasaan.
Vetoakselin purkaus ja kokoaminen oli mielenkiintoista hommaa.

Huom. Laakereita ei voideltu ennen vetoakselin kasaamista ja vetoakselin kumiosat laitettiin kiinni nippusiteellä, koska vetoakseli meni luokkaan opetuskäyttöön.
Jos vetoakseli olisi tullut autoon niin laakereiden ja laakeripesän voitelu olisi ollut hyvin tärkeää ja myös kumiosat pitää laittaa metallisella sokalla, koska nippuside ei pidä kumia paikoillaan.

Vetoakseli kahdessa osassa.
Sisäpään laakeriristikko ja kumi irroitettu vasemmalta puolelta.
Vetoakseli purettuna.
Osat menossa teollisuuspesukoneeseen. Huom. Kuvan laatikko ei mennyt pesuun.
Teollisuuspesukone johon vetoakselin osat laitettiin.
Vetoakselin osat pestynä.
Vetoakseli koottuna.

maanantai 17. marraskuuta 2014

AutoFutuurin käyttö

Harjoiteltiin AutoFutuurin käyttöä.
AutoFutur on ohjelma jolla tehdään työmääräys, AutoFutuuriin syötetään auton ja asiakkaan tiedot, varaosat ja muut tarvittavat tiedot kun auto tulee korjaamolle.
Jos huoltoja, varaosia yms. Ei merkitä AutoFutuuriin niin ei voida todistaa asiakkaalle mitä autoon ollaan tehty esim. Jos asiakkaan autoon vaihdetaan jarrulevyt ja sama auto tulee viikon päästä korjaamolle esimerkiksi käyntihäiriön takia ja asiakas syyttää että vika on korjaamon aiheuttama, niin korjaamo pystyy todistamaan AutoFutuurista että käyntihäiriö vika ei johdu meistä, koska vaihdoimme jarrulevyt.
AutoFutuurista otetaan myös tuloste asiakkaalle, asiakas näkee tulosteesta mitä autoon ollaan tehty ja mitä osia ollaan vaihdettu.
AutoFutuuriin pitää siis merkitä kaikki, muuten ei voida laskuttaa asiakasta.

AutoFutur ohjelma, johon on merkitty asiakkaan ja auton tiedot.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Juottaminen ja liittimen puristus harjoitus

Harjoiteltiin sähkötekniikan tunnilla juottamista, eli kolvaamista. Painettiin kolvaustyön johtojen päihin vielä liitokset.
Johdon pätkiä kuorittiin sen takia että ne saa kolvattua yhteen.
Pyöritin johdot vielä toisiinsa kiinni että olisi helpompi kolvata.
Juotoskone eli kolvi.
Kolvia painettiin tinalankaan ja tinalankaa painettiin yhdistys kohtaan sillain että lanka sulaa johdon päälle.
Kuorin johtoja vielä toisesta päästä ja painoin niihin liitokset.
Lopuksi vedin sähköteippiä kolvaus kohdan ympärille.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Käsivaihteistojen ja voimansiirron perusteet

Voimansiirto

Kytkin: kytkee voimansiirron moottorin ja vaihteiston välillä.
Kytkinlevy on päällystetty kitkamateriaalilla. Jousivoima puristaa kytkinlevyä kitkapintojen välissä, jolloin vääntömomentti välittyy moottorilta vaihteistolle.
Vaihteisto: Eri vaihteita valittaessa vaihteistossa kytketään eri välityssuhteessa olevia hammaspyörä pareja.
Eri välityssuhteiden ansiosta voidaan sovittaa ajonopeutta muuttamalla moottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia ja vaihtaa pyörimissuuntaa pakkivaihdetta varten.
Yleisin vaihteisto on manuaalivaihteisto.
Nivelakselit: Tehtävä välittää voima vaihteistosta takavetopyörästölle.
Vetopyörästö: Vetopyörästö on kiinteävälityksinen alennusvaihde, siten se suurentaa välitettävää vääntömomenttia.
Tasauspyörästö: Tasauspyörästö jakaa vetovoiman tasaisesti vetäville pyörille.
Pyörien pyörintänopeuserot tasoitetaan tasauspyörästössä sijaitsevilla tasauspyörillä.
Erikoismalleissa tasauspyörästöt voidaan usein lukita myös käsikytkimellä.
Jakovaihteisto: Jakovaihteiston tehtävänä  on jakaa vetovoima etu ja taka-akselille.
Jakovaihteistoa käytetään yleensä jatkuvaan neliveto käyttöön.
Järjestysvaiheet
Etuveto

Poikittain asennettu moottori:
1. Moottori
2. Kytkin
3. Vetoakselit
4. Vetopyörästö
5. Vaihteisto

Pitkittäin asennettu moottori:
1. Moottori
2. Kytkin
3. Vetoakselit
4. Vaihteisto
5. Vetopyörästö
Takaveto
Etumoottori
1. Moottori
2. Kytkin
3. Vaihteisto
4. Nivelakseli
5. Takavetopyörästö
6. Vetoakselit

Neliveto
1. Moottori
2. Etuvetopyörästö
3. Käsivaihteisto
4. Takavetopyörästö
Muitakin rakenteita on olemassa esim. Keskimoottori, takamoottori ja taakse asennettu vaihteisto yms. Eli voimansiirto ei ole kaikissa rakenteissa sama.

Jarruputken ja jarruletkun vaihtaminen

Koulussa oli auto mihin piti vaihtaa jarruputki.
Vaihto piti tehdä sen takia koska koska jarruputki oli taipunut sillain että neste ei päässyt kunnolla kulkemaan putkessa.
Jarruputken pituus oli oikealta etupyörältä jarrupääsylinterille asti.
Aloitimme työn sillä että irroitettiin pyörä, jarrusatula, levy ja jarruputki.
Jarruputken toinen pää oli kiinni jarruletkussa ja toinen pää jarrupääsylinterissä.
Kun saatiin putki irti niin hommattiin saman pituinen pätkä uutta jarruputkea ja jarruputken liitosruuvit.
Jarruputken tekemiseen tarvitaan jarruputkityökalu, työkalulla painetaan putken päät lyttyyn.
Putken päät pitää olla lytyssä siksi että liitosruuvit pysyvät putkessa.
Nyt putki pitää taivuttaa sellaiseen muotoon että sen saa pujoteltua jarrupääsylinteristä jarrusatulan lähettyville.
Lopuksi jarruputken liitosruuvit kiristetään paikoilleen.
Vaihdettiin samalla myös jarruletku, koska vanhassa letkussa oli halkeamia.
Toinen pää letkusta tulee kiinni jarrusatulaan ja toinen pää jarruputkeen.

Vanha jarruputki autossa.
Vanha jarruputki.
Uusi jarruputki.
Jarruputkityökalu.
Uusi jarruputki autossa.
Vanha jarruletku.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Korjaamon tapa toimia

Käytiin korjaamotoiminnan tunnilla asiakaspalvelua ja korjaamon työn kulkua.
Ryhmätyönä tehtiin korjaamon työnkulku paperille mikä kuvassa näkyy.

1. Huollon ajanvaraus
    Puhelu, sähköinen ajan varaus tai käynti liikkeessä.

2. Tilatun työn esivalmistelu
    Varaosien ennakointi ja tarvittavien työvälineiden ennakointi.

3. Tilatun työn vastaanotto
    Asiakkaan ja auton tiedot käydään läpi ja asiakas voi toda omat varaosat,
    mutta korjaamo ei korvaa takuussa asiakkaan tuomia osia, jos ne hajoavat huollon jälkeen.

4. Tilatun työn tekeminen
    Työn valmistelu, määräaikaishuolto, takuukorjaus ja lisämyynti.

5. Työn laskutus
    Maksutavan määrittely ja työtilaukseen tehtyjen töiden läpikäynti.

6. Työn luovutus
    Tehdyn työn ja laskun läpikäyminen asiakkaan kanssa.

Korjaamo voi myös soittaa muutaman viikon jälkeen asiakkaalle että oliko hän tyytyväinen palveluun.