Testilaitteiden käyttö

Bosch KTS 540
Testerillä voi lukea vikakoodit ja nollata ne.
https://fi-ww.bosch-
automotive.com/fi/products_workshopworld_3/testing_equipment_products_3/ecu_diagnostics_3/kts_530_4/kts_530_540_2


https://fi.wikipedia.org/wiki/OBD-mittaus
OBD-mittaus pakokaasu analysaattorilla
Pakokaasu analysaattorilla voi tehdä OBD-mittauksen, mittaus näyttää päästöjen arvot, pyörintänopeuden, moottorin lämpötilan, lambda anturin jännitteen ynnämuuta.
Samalla kun pakokaasutesti tehdään niin laite tekee OBD-mittauksen, jos OBD-mittauksessa tulee vikakoodeja niin analysaattori ei anna mitata päästöjä.
1.1.2001 lähtien autoista otetaan OBD mittaus päästöjen yhteydessä.
http://www.plus.fi/palvelut/obd-mittaus

Vikakoodit
http://www.autowiki.fi/index.php/Vikakoodien_luku

Moottorin ohjausjärjestelmän tunnistus

Sytytysjärjestelmät
Induktiiviset
-yksikipinäpuola
-kaksoiskipinäpuola
-yksittäiskipinäpuola
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sytytysj%C3%A4rjestelm%C3%A4

NGK sivulta saa tietoa eri laitteiden sytytystulpista ja paljon muuta tietoa. Lämmön tuotto vaihtelee paljon moottorista toiseen. Esimerkiksi turboahdetut moottorit käyvät huomattavasti kuumempina kuin vapaasti hengittävät. Siksi jokaista moottoria varten on sytytystulppa, joka johtaa tarkasti määritellyn määrän lämpöä sylinterinkanteen ja varmistaa lämpötilan pysymisen optimaalisella alueella. Lämpöarvo ilmaisee sytytystulpan lämpötilakuormitettavuuden. Mitä suurempi NGK:n sytytystulpan lämpöarvo, sitä suurempi on lämpötilakuormitettavuus. Lämpöarvo on osa NGK:n sytytystulppien tyyppimerkintää.

https://www.ngk.de/nc/fi/tuotehaku/


Kapasitiivinen


Bensiinin suihkutus
-yksipistesuihkutus
-monipistesuihkutus
-imusarja suorasuihkutus
-nestekierto
-ilmamassan mittaus
-lämpötunnistus
http://www.autowiki.fi/index.php/Ruiskutusj%C3%A4rjestelm%C3%A4

Bensiinimoottorin saasteenpoisto
-lambda/katalysaattori
-toiminta
-tarkastus
EGR(pakokaasuntakaisinkierrätys imupuolelle) pyritään vähentämään typen oxidi päästöjä.
-tarkastus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakokaasun_takaisinkierr%C3%A4tys

EGR

Dieselmoottorin ohjausjärjestelmät

rivipumppu     http://users.metropolia.fi/~jorii/Verkkosivuprojekti/rivipumppu.html

suorasuihkutusmoottori

Jakajapumppu     http://users.metropolia.fi/~jorii/Verkkosivuprojekti/jakajapumppu.html


Tappisuutin

reikäsuutin

common rail


pumppusuutin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dieselmoottori
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polttomoottori

Varaosakaupan järjestelmä, Motonet

Motonetin verkkosivu

Varaosien hakeminen on helppoa täälä, koska ei tarvitse kuin laittaa auton tiedot vasempaan yläreunaan ja sen jälkeen rajata kategoriasta (esim. Käynnistys ja lataus, jarruosat, voimansiirto jne.)
Verkkosivu näyttää kaikki osat ja myös sen missä myymälöissä kyseistä osaa on saatavilla.

Pakokaasut

Pakokaasut ilmakehään

Happi O2 n. 21%
Typpi N   n. 78%
Jalokaasut  n. 1%

Hiilivety: hiilen ja vedyn eri yhdisteet HC.
Hiilivedyn palaminen O2+HC=>CO2+H2O (Täydellinen palaminen)
Typen palaminen vaatii noin 1300 celsius astetta => typen oksidit.
Epätäydellinen palaminen => CO (Häkä hiilimonoksidi)

Seoksen muodustuminen:
Seos 1:14,5 (painosuhde) 1:10.000
AFR-luku ;lambda     sisäinnetty ilman/teoriittinen ilma

Rikas seos,         lambda <1 

Stökiömetrinen,  lambda=1
Laiha seos,         lambda<1

Bensiini autojen euro-luokkien päästörajat

Bensiini	voim. kaikille	CO	NMHC	HC	NOx	PM*
Euro 5	1/2011	1000 mg/km	68 mg/km	100 mg/km	60 mg/km	5 mg/km
Euro 6	9/2015	1000 mg/km	68 mg/km	100 mg/km	60 mg/km	5 mg/km

Taulukko 2. Dieselautojen Euro-luokkien päästörajat.

Diesel	voim. kaikille	CO	PM	NOx	HC + NOx
Euro 5	1/2011	500 mg/km	5 mg/km	180 mg/km	230 mg/km
Euro 6	9/2015	500 mg/km	5 mg/km	80 mg/km	170 mg(km

Pakokaasuanalysaattorilla pystyy diagnosoimaan vikoja. Pakokaasuanalysaattorista näkee esim. Käykö kone rikkaalla vai laihalla ja kaikki päästöarvot näkee joitten perusteella voi diagnosoida vikaa. Lambdaakin pystyy tarkkailemaan pakokaasuanalysaattorilla.

4-tahti

4-tahti ottomoottori.

1. Imutahdin aikana mäntä liikkuu sylinterissä alaspäin ja imee sylinteriin polttoaineseosta avoimen imuventtiilin kautta.

2. Puristustahdissa imuventtiili sulkeutuu ja mäntä liikkuu ylöspäin ja puristaa seoksen kasaan.

3. Työtahdin alussa sytytystulppa sytyttää puristetun polttoaineseoksen ja palamiskaasujen paine painaa männän alas.

4. Pakotahdissa pakoventtiili aukeaa ja mäntä nousee työntäen pakokaasut ulos sylinteristä edellään. Tämän jälkeen kierto alkaa alusta

Kampiakselin sivuprofiili


Yleisin sytytytsjärjestys:
Kun ykkönen sytyttää niin seuraavaksi kolmonen sytyttää sitten nelonen ja kakkonen.

Kampiakseli piiretyynä

4:jäs sylinteri

Moottorin etupään märittää jakopään puoli.

Moottorit pyörivät yleisimmin oikein kun kampiakseli pyörii myötäpäivään.

Jos kapiakselissa on 27 hammasta niin nokkakselissa on 54.




Moottorista otettava teho:

-ajovastusten teho
-vierintävastus
-ilmanvastus
-tien kaltevuus
-kiihdytys/hidastus
-voimansiirron teho

Energian jakautuminen:

Akselille noin         30%
Pakokaasuille noin 30%
Lämmölle noin       30%

Voima= F=p x A
F=voima  P=paine  A=männän poikki pinta-ala

Vääntömomentti: M=F x s (s=keskimmäinen kammen säde

Moottorin teho P

P=2m x M

P=W
m=1/5
M=Nm

Vääntömomenttikäyrä